Pyhä Henki

Raamattua No Comments »

 

Pyhä Henki

”Jos te rakastatte minua, te noudatatte minun käskyjäni. Minä käännyn Isän puoleen, ja hän antaa teille toisen puolustajan, joka on kanssanne ikuisesti. Tämä puolustaja on Totuuden Henki. Maailma ei voi Henkeä saada, sillä maailma ei näe eikä tunne häntä. Mutta te tunnette hänet, sillä hän pysyy luonanne ja on teissä.
”En minä jätä teitä orvoiksi, vaan tulen luoksenne. Vielä vähän aikaa, eikä maailma enää näe minua, mutta te näette, sillä minä elän ja tekin tulette elämään. Sinä päivänä te ymmärrätte, että minä olen Isässäni ja että te olette minussa ja minä teissä. Joka on ottanut vastaan minun käskyni ja noudattaa niitä, se rakastaa minua. Ja minun Isäni rakastaa sitä, joka rakastaa minua, ja häntä minäkin rakastan ja ilmaisen hänelle itseni.”

Joh 14:15-21

Jeshua HaMashias- Jeesus on Jumalan Poika

Raamattua No Comments »

jeshua_jesus

Ps. 21 Miksi pakanat pauhaavat ja kansat turhia ajattelevat?
2 Maan kuninkaat nousevat, ruhtinaat yhdessä neuvottelevat Herraa ja hänen voideltuansa vastaan:
3 ”Katkaiskaamme heidän kahleensa, heittäkäämme päältämme heidän köytensä”.
4 Hän, joka taivaassa asuu, nauraa; Herra pilkkaa heitä.
5 Kerran hän on puhuva heille vihassansa, peljättävä heitä hirmuisuudessaan:
6 ”Minä olen asettanut kuninkaani Siioniin, pyhälle vuorelleni”.

7 Minä ilmoitan, mitä Herra on säätänyt. Hän lausui minulle: ”Sinä olet minun poikani, tänä päivänä minä sinut synnytin.
8 Ano minulta, niin minä annan pakanakansat sinun perinnöksesi ja maan ääret sinun omiksesi.

9 Rautaisella valtikalla sinä heidät muserrat, niinkuin saviastian sinä särjet heidät.”
10 Tulkaa siis järkiinne, kuninkaat, maan tuomarit, ottakaa nuhteesta vaari.
11 Palvelkaa Herraa pelvolla ja iloitkaa vavistuksella.
12 Antakaa suuta pojalle, ettei hän vihastuisi ettekä te hukkuisi tiellänne. Sillä hänen vihansa syttyy äkisti. Autuaat ovat kaikki, jotka häneen turvaavat.

Sanal.30:4. Kuka on noussut taivaaseen ja astunut sieltä alas? Kuka on koonnut kouriinsa tuulen? Kuka on sitonut vedet vaipan sisään? Kuka on kohdalleen asettanut maan ääret kaikki? Mikä on hänen nimensä ja mikä hänen poikansa nimi, jos sen tiedät?

Te olette maailman valo

Raamattua No Comments »

valo1

Above all – The Passion

Raamattua No Comments »

Finnish Father’s Love Letter – Isän Rakkauskirje

Raamattua No Comments »

Pyhän Hengen voitelu

Raamattua No Comments »

Lähde: http://www.patmos.fi/leo_meller_blogi/?entityId=18

 

Meidät on kutsuttu vaeltamaan siinä samassa ihmeitä tekevässä voimassa, jossa Jeesus vaelsi. Ja näin tapahtuu, kunhan vain ymmärrämme meissä olevan Pyhän Hengen voitelun.

 

Sanalla voitelu on laaja merkitys uskovien keskuudessa. Sillä voidaan tarkoittaa ylipäänsä jonkinlaista siunausta, mutta emme saa olla liian jyrkkiä tässä asiassa – ellei se välitä vääränlaista teologiaa. Se voi tarkoittaa rukousta, jossa pyydetään apua, voimaa, johdatusta jne. Kun ihmiset esimerkiksi tarjoutuvat antamaan meille ”voitelun” laskemalla kätensä päällemme, voimme ottaa sen vastaan sen enemmittä estelyittä.

 

Raamatullisesti tarkastellen ei kuitenkaan ole olemassa mitään yleistä voitelua. On vain yksi voitelu – Pyhän Hengen voitelu tai Pyhällä Hengellä kastaminen. Pyhän Hengen voitelu on raamatullista.

 

Vanhassa testamentissa kaikilla niillä, jotka palvelivat Jumalaa, täytyi olla voitelu. Uudessa testamentissa tämä korvataan Pyhällä Hengellä, joka annetaan kaikille uskoville. ”Voitelu” on yksi niistä synonyymeistä, joita Raamatussa käytetään Hengellä kastamisesta.

 

Ajatus voitelevasta öljystä on peräisin ajalta, jolloin voiteluöljyä kaadettiin heprealaisten pappien päälle virkaan vihittäessä. Heidän päälleen vuodatettu öljy oli erityistä voiteluöljyä, jota kuvataan 2. Mooseksen kirjan luvussa 30. Sitä käytettiin ainoastaan Herran ilmestysmajan ja pappien voiteluun. Myös Israelin kuninkaat voideltiin tehtäväänsä.

 

Useimmissa Raamatun kommentaareissa todetaan, että myös Vanhan testamentin profeetat voideltiin. Itse asiassa näin ei ollut, sillä heitä ei koskaan asetettu tehtäväänsä tai virkaansa kuten papit tai kuninkaat. He olivat itsenäisiä Jumalan miehiä – eivät sosiaalisesti virkaansa asetettuja johtajia. Jumala valitsi heidät ja antoi heille todellisen Pyhän Hengen voitelun. Kukaan ei ”tehnyt” profeettoja.

 

Jumalallisen määräyksen mukaan Elian olisi pitänyt voidella palvelijansa Elisa, mutta hän ei tehnyt niin. Jumala itse voiteli Elisan Hengellään. Todellinen voitelu tulee aina Herralta.

 

Öljyjä ja kallisarvoisia voiteluaineita kaadettiin pappien ja kuninkaiden päälle pelkkinä symboleina tai tunnustuksena siitä, että Jumalan Henki halusi levätä heidän päällään. Jumala oli kaiken alkaja, ja siksi tällaisia miehiä kutsuttiin ”Herran voidelluiksi” tai ”Jumalan voidelluiksi”.

 

Voitelun lähde

 

Tänään voitelu tulee uskoville Jumalan suvereenin teon kautta. Opetuslapsia ja apostoleja ei koskaan voideltu öljyllä. Uudessa testamentissa kaikki kristityt saivat Pyhän Hengen palvelutyötään varten. Öljyä ei koskaan kaadettu Jeesuksen päälle paitsi silloin, kun eräs nainen teki sen Jeesuksen hautaamista varten (Matt. 26:12).

 

Ennen helluntaita heprealaiset papit voideltiin ja he kantoivat öljyn tuoksua mukanaan; mutta helluntain jälkeen uskovat ovat kantaneet mukanaan ”Kristuksen Henkeä”. Opetuslasten seurassa olleista ihmisistä kirjoitetaan: ”He tunsivat heidät [opetuslapset] niiksi, jotka olivat olleet Jeesuksen kanssa” (Apt. 4:13). He huomasivat opetuslasten elämästä, että todellinen voitelu oli tullut.

 

Kristittyinä meidän voitelumme virtaa Kristuksen voitelusta, ja me saamme sen ainoastaan Häneltä: ”Ja hänen täyteydestään me kaikki olemme saaneet” (Joh. 1:16).

 

Kuten apostolit (Apt. 8:17), mekin voimme rukoilla ja laskea kätemme ihmisten päälle, jotta heidät kastettaisiin Hengessä, mutta meidän on ymmärrettävä, ettei uskova voi (eikä hänen tarvitse) antaa omaa voiteluaan jollekulle toiselle. Voitelu tulee Kristuksen täyteydestä, ei kenenkään muun. Minä haluan oman voiteluni suoraan Jumalalta, minulle ei kelpaa toisen käden voitelu. ”Voitelun” antaminen – vaikkapa vain väliaikaisena vaikutuksena – on Raamatulle täysin vieras ajatus. Jeesus yksin on kastaja.

 

Erään kerran, jumalallisesta johdatuksesta, löysin itseni todella kaukana sieltä, missä omasta mielestäni minun olisi pitänyt olla. Seisoin Claphamissa Lontoossa ja tuijotin erästä taloa. Talon ulkopuolella olevassa nimikilvessä luki George Jeffreys. Monet pitävät häntä kaikkein suurimpana brittiläisenä herätyssaarnaajana sitten John Wesleyn päivien.

 

Tämä mies oli vetänyt täyteen kaikkein suurimmat salit ja maailmanlaajuisesta vastustuksesta huolimatta hän oli välittänyt sanomaa Jeesuksesta Kristuksesta Vapahtajana, parantajana, kastajana ja tulevana Kuninkaana. Saatoin tuskin uskoa silmiäni – olin juuri lukenut yhden tämän suurmiehen kirjoista. Oliko hän todella täällä?

 

Rohkaisin mieleni ja menin kysymään – ja hän kuuli ääneni ja kutsui minut sisään. Hän rukoili kanssani, ja minusta tuntui ikään kuin hänen ”viittansa” olisi laskettu harteilleni – raamatullista ilmaisua käyttääkseni. Jumala kuuli tuon miehen minun puolestani esittämän rukouksen. Minut oli jo kastettu Hengessä – minut oli jo voideltu – mutta toisinaan meiltä puuttuu kieli, jolla kuvailla kaikkea, mitä Jumala tekee.

 

Tiedän, että Jeffreysin tapaaminen ja hänen rukouksensa kuuleminen oli todella ainutlaatuinen kokemus. Minusta tuntui, että minut oli varustettu ja valmistettu tehtävään. Olin tuona samaisena päivänä saanut opintoni päätökseen raamattuopistossa aloittaakseni kokopäiväisesti Jumalan työssä. Jumala oli kutsunut minut työhönsä, ja nyt tämä ainutlaatuinen kokemus oli kietonut minut vaippaansa.

 

Meidän ei tule kuitenkaan odottaa ”voitelua” joka kerta, kun tapaamme jonkun nimekkään evankelistan tai opettajan. Minun kohdallani tämä sattui vain kerran – kutsumukseni jälkeen – kun tapasin miehen, joka oli tehnyt samaa työtä, jota Jumala halusi minun tekevän. Jotkin kokemukset, joita voimme kutsua voiteluiksi paremman ilmaisun puutteessa, saattavat tulla vakuutuksena siitä, että Jumala on kutsunut meidät tiettyyn palvelutehtävään, kuten Hän teki Elisan kohdalla.

 

Kuten olen jo todennut, ainoat voidellut ihmiset olivat niitä, jotka valittiin tiettyyn tehtävään, etenkin papeiksi ja kuninkaiksi. Heille voitelu ei ollut pelkkä kokemus tai tunneperäinen ilonaihe. Eikä se myöskään merkinnyt sitä, että he olisivat saavuttaneet tietynasteisen pyhyyden.

 

Voitelu oli seurausta heidän asettamisestaan johonkin tiettyyn tehtävään – voitelu ja asettaminen kulkevat käsi kädessä. Voitelu annettiin aivan tavallisten ihmisten varustamiseksi ja asettamiseksi Herran palvelukseen. Voitelua ei annettu ilman palvelutehtävää.

 

Tänään voitelu on kaikkia uskovia varten, sillä kaikkien on määrä palvella. Me olemme ”kuninkaallinen papisto” (1. Piet. 2:9). Pane kuitenkin merkille, ettei voitelulla ole mitään tekemistä tunneperäisen mielihyvän kanssa. Se aktivoituu alkaessamme palvella.

 

Yksikään voimakas ihminen ei tunnista voimiaan paikallaan istumalla; hän tunnistaa ne ainoastaan käyttämällä niitä. Daavid ei tuntenut itseään voidelluksi millään erityisellä tavalla, mutta kun hän kohtasi Goljatin, hän tiesi olevansa voideltu. Simsonista tuli vahva ainoastaan silloin, kun hän teki jotakin Jumalalle, sillä juuri sillä hetkellä Jumalan Henki laskeutui hänen päälleen (Tuom. 14:6).

 

Meidän tulee erityisesti muistaa, että Raamatussa voitelu liittyy tuoksuun. Psalmia 45:9 lainataan usein, kun puhutaan Kristuksesta: ”…tuoksuvat kaikki sinun vaatteesi.” Raamatussa Jeesusta kutsutaan nimellä ”voideltu” (Dan. 9:25). Pietari sanoi Jeesukselle: ”Sinä olet Kristus, elävän Jumalan Poika” (Matt. 16:16). Jeesus on yhtä eksklusiivisesti voideltu kuin Hän oli eksklusiivisesti Jumalan Poika.

 

Kaikki mikä liittyi juutalaisten ilmestysmajan, pappien ja kuninkaiden voiteluun, on saanut täyttymyksensä Jeesuksessa. Kristus on yhtä aikaa meidän Pappimme ja Kuninkaamme. Hän kantoi itsessään taivaan puhtautta ja tuoksua, tuota elävää ja hienovaraista hengen kauneutta, joka tekee hänestä Voidellun ja erottaa Hänet kaikista muista.

 

Hän ei vetänyt ihmisiä puoleensa pelkän ”karisman” voimalla, vaan oman rakkautensa ja pyhyytensä voimalla, jota ihmiset eivät olleet koskaan aiemmin kokeneet. Voisimme sanoa ehkä näin: Jeesus oli Jumalan alabasterirasia, joka sisälsi hajustettua voiteluainetta, joka rikottiin ristillä meidän puolestamme ja joka nyt täyttää tuoksullaan koko maailman.

 

On ehdottoman tärkeää ymmärtää, että Pyhä Henki on ”Hän” – ei ”se”. Henki ei ole persoonaton voima eikä hengellinen sähkölataus. Jumalan voitelu ei ole pelkkä voima tai lahja, vaan itse Pyhä Henki.

 

Kun Jeesus paransi sairaita, Hän ei välittänyt pelkkää sähköistä voimaa. Parantamiseen liittyi myös Hänen voittavan rakkautensa voima. Hän paransi sairaita omien haavojensa kautta – tämä oli Hänen voitelunsa salainen ihme.

 

Hän paransi surkastuneen käden, vaikka Hän tiesi, että se kiihottaisi ihmisiä juonittelemaan Hänen henkeään vastaan. Hän riskeerasi kaiken ja kulki täyden matkan, jopa roomalaisten ristille, kaikkien kärsivien puolesta.

 

Jeesus tunsi sydäntä musertavaa sääliä. Tämä sai Hänet unohtamaan itsensä ja samastumaan kärsivään ihmiseen. Hän jakoi ihmisten kärsimykset helpottaakseen toisten tuskaa. Kun jotkut meistä ovat halukkaita tuntemaan samaa rakkauden voitelua, joka Jeesuksella oli, niin ehkä silloin useammat ihmiset kokevat parantumisen. En tiedä sen pahempaa rienausta kuin parantaa ihmisiä rikastumisen toivossa tai edistää omaa kuuluisuuttaan tai yrittää saada palkkiota ja mielihyvää voiman käyttämisestä.

 

Uusi voitelu?

 

Raamatussa Jumala ei voidellut ketään kahdesti. Herra voiteli Daavidin profeetta Samuelin kautta. Myöhemmin Israelin vanhimmat voitelivat hänet toiseen kertaan, mutta tämän voitelun tarkoituksena oli vahvistaa heidän – ei Jumalan – hyväksyntänsä hänen kuninkaallisesta auktoriteetistaan. Samuelin kautta annettu voitelu oli oikea jumalallinen voitelu.

 

Jumala voiteli Jeesuksen – ei Johannes Kastaja tai joku muu ihminen. Kun tuo Matt. 26:12:n nainen vuodatti öljyä Jeesuksen päälle, Jeesus sanoi, että se oli Hänen hautajaisiaan varten. Tavallisesti papit ja kuninkaat voideltiin vain kerran, ja se tapahtui heidän uransa alussa.

 

Mutta tänä päivänä jotkut kristityt laulavat: ”Voi kunpa saisin uuden voitelun!” ja rukoilevat ”uutta helluntaita”. Koko toisen (ja uuden) voitelun käsite – ikään kuin alkuperäinen voitelu olisi haihtunut – on vieras Uuden testamentin ajatukselle iankaikkisesta Hengestä.

 

Tunnet kenties kristittyjä, jotka puhuvat ”yhdestä kasteesta ja useista täyttymyksistä”. Jotkut karismaatikot ja helluntailaiset tekevät juuri näin. Kysytäänpä tätä koskien muutama yksinkertainen kysymys:

 

Kun jotkut sanovat, että heidät on kastettu Hengessä, kuinka kauan se kestää? Viikon? Tunnin? Kuusi kuukautta?

 

Vuotaako Pyhä Henki pois niin kuin virta auton akusta? Onko Hengellä kastaminen yksi ainoa hörppäys ja täytyykö meidän saada näitä hörppäyksiä kerta toisensa jälkeen ikään kuin nauttisimme teekupillisen toisensa jälkeen?

 

Ja mistä meidän pitäisi tietää, milloin Henki on poistunut ja milloin tarvitsemme toisen uudistumisen? Kuinka pitkään voimme sanoa: ”Olen Hengellä täyttynyt?” Mitkä merkit osoittavat, milloin olemme täyttyneitä ja milloin emme?

 

Voitelu uudistaa meidät, me emme uudista sitä. Pyhä Henki on uutuuden Henki. 1. Joh. 2:27:ssä sanotaan: ”Teissä pysyy se voitelu, jonka te olette häneltä saaneet.”

 

Me voimme laskea kätemme ystäviemme päälle ja rukoilla Jumalaa siunaamaan heitä ja antamaan heille voimaa, mutta emme saa ajatella, että voisimme ”täyttää” jonkun ihmisen Hengellä joka kerta ja olettaa, että heidän kerran saamansa lataus on kulunut loppuun. Pyhä Henki ei haihdu minnekään!

 

Jos teemme sitä työtä, mihin Jumala on meidät kutsunut, niin voitelu lepää meidän päällämme eikä vähene koskaan. Me saamme sitä hetkestä hetkeen, kuten ehtymätön joki antaa vettä vesiputoukseen. Tavallisesti tarpeen on vain se, että vapautamme Hänen energiansa tekemällä työtä Hänen nimessään.

 

Voitelua ei anneta meille sitä varten, että tekisimme itsestämme yhtä huomiota herättävän kuin Joosef oli värikkäissä vaatteissaan erottuaksemme muista. Televisiossa esitetään mainosta nuoresta naisesta, jolla on paha flunssa ja joka ei kykene haistamaan mitään. Tästä syystä hän suihkuttaa päälleen aina vain enemmän ja enemmän hajuvettä. Kun hän sitten avaa oven ihailijalleen, hänen hajuvetensä tuoksu yllättää miehen ja hän pyörtyy seisoville jaloilleen.

 

Ylivertaisen voiman haluaminen on inhimillistä. Me haluamme saada aikaan vaikutuksen, jonka kaikki huomaavat. Johannes Kastajalla oli yllään huomiota herättävät vaatteet, ja karkean asunsa lisäksi hän söi omituista ruokaa. Tämä ilmaisi kaikille, että hän oli pyhä profeetta.

 

Jeesus ei tehnyt kumpaakaan. Hän pukeutui tavallisiin vaatteisiin ja söi kaikkea, mitä Hänelle tarjottiin. Hänen läsnäolonsa herätti kunnioitusta monissa ihmisissä, mutta tämä kaikki oli seurausta Hänen heitä kohtaan tuntemastaan huolesta ja rakkaudesta – juuri tämän vuoksi he lankesivat kasvoilleen ja palvoivat Häntä.

 

Syntisinä ja rajoittuneina meistä ei kykyjemme tai pyhyytemme kautta tule Hengen temppeleitä, mutta silti me olemme Hänen temppeleitään. Me ihmettelemme ja palvomme. Kun tuo mahtava Henki asettuu asumaan meihin, niin silloin öljyt, kädet ja kaikki muut lihamme päälle lasketut asiat ovat pelkkiä merkkejä Hänen meissä asuvasta suuruudestaan.

 

Sitä mitä olen tässä artikkelissa yrittänyt opettaa, ei voida oppia kuten luetaan tenttiin. Sen täytyy upota sydämeemme ja virrata sieltä ulos elämäämme – sen täytyy tehdä ”juurta alaspäin ja hedelmää ylöspäin” (Jes. 37:31).

 

Sisäinen Henki synnyttää ulkoisia vaikutuksia – fyysisiä merkkejä sisäisestä ja hengellisestä vaikuttimesta. Pelkän voiman ikävöiminen sen vuoksi, että voisimme diivailla sen avulla, on turmelevaa ja vastenmielistä, eikä siinä ole hyvää tuoksua.

 

Todellinen Jumalan voima tulee ainoastaan Pyhän Hengen myötä. Hän paljastaa Jeesuksen, Voidellun, ihanuuden ja laupeuden.

 

REINHARD BONNKE

Lauluvihko 2 – Песня Буклет 2

Raamattua No Comments »

ЛЮБИТ ИИСУС МЕНЯ

 

Любит Иисус меня, любит меня.

Песня об этом пусть будет моя.

И не скрываю я, пусть знают все:

Любит Иисус меня.

 

Припев

Он любит меня, Его люблю я.

Чудесная дружба с Ним у меня.

Всегда и везде мне с Ним хорошо.

Он близок ко мне, Он рядом со мною.

 

Мир предлогает мне дружбу свою.

Но говорю я: нет. И песню пою:

Припев

 

Друг, подойди к Христу,

сердце открой.

Руку подай свою в руку Его.

Вечную радость в Нём ты обретёшь.

И песню новую ты запоёшь:

Припев

 

JEESUS RAKASTAA MINUA

 

Jeesus rakastaa minua, rakastaa minua.

Olkoon tämä aina lauluni.

En peittele, tietäkööt kaikki:

Jeesu rakastaa minua.

 

Kerto

Hän rakastaa minua, minä rakastan Häntä.

Meillä on ihmeellinen ystävyys.

Hänen kanssaan on hyvä olla kaikkialla.

Hän on lähellä, Hän on vierellä.

 

Maailma tarjoaa minulle ystävyyttään.

Mutta minä sanon: ei. Ja laulan:

Kerto

 

Ystävä, tule Kristuksen luo,

avaa sydämesi.

Anna kätesi Hänen käteensä.

Saat Hänessä ikuisen ilon.

Ja alat laulaa uutta laulua:

Kerto

 

ВОТ ИСТОЧНИК

 

Вот источник Божий протекает,

и поток полон воды. (х2)

 

И пустыня вся расцветает,

там, куда течёт вода.

 

LÄHDE JUMALAN

 

Lähde Jumalan pulppuaapi,

virta Herran täynnä on.

 

Kuivan erämaan saa se kukkimaan,

minne saapuu matkallaan.

 

ЭТО ЕСТЬ ДЕНЬ

 

Это есть день (х2)

Что Господь сотворил.

Радуйтесь и веселитесь (х2)

Это есть день (х2)

Что Господь сотворил.

 

TÄMÄ ON SE PÄIVÄ

Tämä on se päivä

jonka Herra tehnyt on.

 

 

Lauluvihko 1 – Песня Буклет 1

Raamattua No Comments »

 

ОН ЗДЕСЬ

 

Он здесь, Он здесь.

Хочет встречи Он с тобой,

Он здесь.

Пред Тобою, наш Господь,

преклоняются сердца

Слава Всемогущий Бог,

что Ты здесь.

 

HÄN ON TÄÄL’

 

Hän on tääl’, Hän on tääl’.

Hän sua tahtoo kohdata.

Hän on tääl’.

Edessäsi Herramme

nyt ylistäen olemme.

Kiitos, Kaikkivaltias,

kun olet tääl’.

 

 

ИЩИТЕ ПРЕЖДЕ ЦАРСТВА БОЖИЯ

 

Ищите прежде Царства Божия

и правды Его.

Всё остальное приложится вам.

Аллилу, аллилуя!

 

Просите и дано будет вам,

ищите и найдёте.

Стучите и отворят вам.

Аллилу, аллилуя!

 

Царство Божье не пища и питьё,

а праведность и мир.

И радость во святом Духе.

Аллилу, аллилуя!

 

ETSIKÄÄ ENSIN

 

Etsikää ensin Jumalaa

ja hänen vanhurskauttaan,

niin kaikki muukin teille annetaan.

Halleluja, halleluja!

 

Anokaa, niin teille annetaan.

Etsikää, niin löydätte.

Kolkuttakaa, niin teille avataan.

Halleluja, Halleluja!

 

ПРИХОЖУ К ТЕБЕ Я

 

:,: Прихожу к Тебе я с хвалою.

Чудеса Твои велики

и любовь Твоя сильна.:,:

 

:,:Ты велик

Ты прекрасен и велик.

И другого нет как ты,

другого нет как ты.:,:

 

NIMEÄSI JEESUS

 

Nimeäsi Jeesus koroitamme.

Kätemme nyt kohotamme.

Sinua me palvomme.

 

Sä suuri oot.

Herra suurten ihmeiden.

Ei vertaistasi oo,

ei vertaistasi oo.

 

 

ИИСУСА ЛЮБОВЬ

 

Иисуса любовь чудесная,

чудесная, чудесная.

Иисуса любовь чудесная,

любовь чудесная.

 

Высока – выше дальных звёзд.

Глубока – глубже всяких вод.

Широка – её не обойдёшь,

любовь чудесная.

 

JEESUKSEN RAKKAUS

 

Jeesuksen rakkaus on niin ihmeinen.

Jeesuksen rakkaus on niin ihmeinen.

Jeesuksen rakkaus on niin ihmeinen,

rakkaus ihmeinen.

 

Niin korkea, ettet voi ylittää.

Niin syvä, ettet voi alittaa.

Niin laaja, ettet voi ohittaa.

Rakkaus ihmeinen.

 

ХВАЛА, ТЕБЕ НАШ ГОСПОДЬ

 

Хвала, Тебе, наш Господь.

Хвала, Тебе, Бог Святой.

Хвала, за Иисуса, Сына Твоего./2

 

Теперь, слабый скажет: Я силён.

Бедный скажет: Я богат.

Благодаря тому, что Бог нам дал./2

Хвала.

 

KIITÄN SYDÄMESTÄNI

 

Kiitän sydämestäni,

Sua kiitän, kun annoit Poikasi.

Nyt kiitän koko sydämestäni Herraa! (x2)

 

Ja nyt heikko sanokoon: vahva oon.

Köyhä sanokoon: rikas oon.

Herra antanut on kaiken minulle! (x2)

…kiitän.

 

 

Ex Criminal Day 2014 – Helsinki

Raamattua No Comments »

Rooman vallan elpyminen

Raamattua No Comments »

Lähde: http://www.jariiivanainen.net/viimeiset_paivat7.html

 

 

 

Kun menemme eteenpäin Raamatun profetioiden tutkimisessa, kannattaa seuraavaksi kiinnittää huomiota entisen Rooman valtakunnan alueeseen, koska sillä on mm. Danielin kirjan mukaan oma tärkeä roolinsa viimeisten päivien tapahtumissa. Vaikka Rooman valtakuntaa ei ole enää virallisesti olemassa – se jakaantui ensin kahtia ja hajaantui lopulta useiksi pieniksi valtioiksi – voi Danielin kirjasta ymmärtää, että juuri siltä alueelta nousee vielä kymmenvaltioliitto tai itseasiassa kymmenen kuningasta, jotka esiintyvät nykyisen maailmanajan lopussa ja ennen Jumalan valtakunnan esiintulemista.

Mutta ennen kuin lähdemme tutkimaan ennustuksia viimeisestä valtioliitosta tai kymmenestä kuninkaasta ennen Jeesuksen paluuta, on sitä ennen hyvä tutkia muita suurvaltoja, joista Danielin kirjassa mainitaan. Tässä kirjassa on kaksi unta, joissa viitataan perättäisiin valtakuntiin. Ne ovat unia, jotka täydentävät toisiaan ja joissa mainitaan neljästä valtakunnasta, jotka esiintyisivät Danielin ajoista lähtien. Toinen näistä unista oli Babylonian suurkuninkaan, Nebukadnessarin, näkemä, kun taas toinen oli itsensä Danielin näkemä. Mutta molemmissa niissä puhutaan neljästä valtakunnasta, jotka ajallisesti seuraisivat toisiaan ja jotka olisivat suurvaltoja maan päällä.

Ensimmäinen viittaus näihin neljään valtakuntaan löytyy kuningas Nebukadnessarin unesta, jonka hän näki ja jonka sisältönä oli suuri kuvapatsas; eli patsas, jonka pää oli kultaa, rinta ja käsivarret hopeata, vatsa ja lanteet vaskea sekä jalat rautaa ja savea. Tässä unessa tai sen selityksessä, jonka Daniel antoi kuninkaalle, viitataan selvästi neljään valtakuntaan, jotka seuraisivat toisiaan. Ensimmäinen niistä oli tietysti Nebukadnessarin oma valtakunta, Babylonia, ja sen jälkeen esiintyisi kolme muuta suurvaltaa. Näissä jakeissa sanotaan:

 

– (Dan 2:31-40) Sinä näit, kuningas, katso, oli iso kuvapatsas. Se kuvapatsas oli suuri, ja sen kirkkaus oli ylenpalttinen. Se seisoi sinun edessäsi, ja se oli hirvittävä nähdä.

32. Kuvan pää oli parasta kultaa, sen rinta ja käsivarret hopeata, sen vatsa ja lanteet vaskea.

33. Sen sääret olivat rautaa, sen jalat osaksi rautaa, osaksi savea.

34. Sinun sitä katsellessasi irtautui kivilohkare – ei ihmiskäden voimasta – ja iski kuvapatsasta jalkoihin, jotka olivat rautaa ja savea, ja murskasi ne.

35. Silloin musertuivat yhdellä haavaa rauta, savi, vaski, hopea ja kulta, ja niiden kävi kuin akanain kesäisillä puimatantereilla: tuuli vei ne, eikä niistä löydetty jälkeäkään. Mutta kivestä, joka oli kuvapatsaan murskannut, tuli suuri vuori, ja se täytti koko maan.

36. Tämä oli se uni, ja nyt sanomme kuninkaalle sen selityksen.

37. Sinä, kuningas, olet kuningasten kuningas, jolle taivaan Jumala on antanut vallan, voiman, väkevyyden ja kunnian

38. ja jonka käteen hän on antanut ihmiset, missä ikinä heitä asuu, ja kedon eläimet ja taivaan linnut, asettaen sinut kaikkien niiden valtiaaksi: sinä olet se kultainen pää.

39. Mutta sinun jälkeesi nousee toinen valtakunta, joka on halvempi kuin sinun; ja sitten kolmas valtakunta, joka on vaskea ja joka hallitsee kaikkea maata.

40. Ja neljäs valtakunta on tuleva, luja kuin rauta; niinkuin rauta musertaa ja särkee kaiken, niinkuin rauta murskaa, niin se on musertava ja murskaava ne kaikki.

 

Edelleen löydämme viittauksen neljään valtakuntaan Danielin itsensä näkemästä unesta, joka muistuttaa kuningas Nebukadnessarin aikaisemmin näkemää unta. Erona unissa on se, että Daniel ei nähnyt kuvapatsasta, vaan erilaisia merestä nousevia petoja, jotka kuvasivat valtakuntia. Nämä neljä petoa olivat kotkansiipinen leijona, karhunnäköinen peto, pantterin kaltainen peto sekä ylen väkevä ja hirmuinen peto:

 

– (Dan 7:2,3,16,17) Kertomuksen alku on tämä: Daniel lausui ja sanoi: Minä näin yöllä näyssäni, ja katso, taivaan neljä tuulta kuohutti suurta merta.

3. Ja merestä nousi neljä suurta petoa, kukin erilainen kuin toinen.

16. Minä lähestyin yhtä siellä seisovista ja pyysin häneltä varmaa tietoa kaikista näistä asioista. Niin hän vastasi minulle ja ilmoitti minulle niiden selityksen:

17. ”Nuo suuret pedot, joita on neljä, ovat neljä kuningasta, jotka nousevat maasta.

 

Baabel eli Babylonia. Kun lähdemme tutkimaan Danielin kirjassa mainittua neljää valtakuntaa, niin oli niistä ensimmäinen siis Babylonia (605-539 eKr.), jonka valloittajakuninkaana toimi Nebukadnessar, ja joka oli voimassa Danielin aikana. Tätä valtakuntaa kuvaavat kuvapatsaan kultainen pää, koska Daniel sanoi kuningas Nebukadnessarille: ”Sinä kuningas… sinä olet se kultainen pää”, sekä pedoista ensimmäinen eli leijona, jolla oli kotkan siivet (Kun Babyloniassa on tehty arkeologisia kaivauksia, on sieltä todella löydetty siivekkäitä leijonia kuten myös tavallisia leijonia.):

 

– (Dan 2:31-33,37,38) Sinä näit, kuningas, katso, oli iso kuvapatsas. Se kuvapatsas oli suuri, ja sen kirkkaus oli ylenpalttinen. Se seisoi sinun edessäsi, ja se oli hirvittävä nähdä.

32. Kuvan pää oli parasta kultaa, sen rinta ja käsivarret hopeata, sen vatsa ja lanteet vaskea.

33. Sen sääret olivat rautaa, sen jalat osaksi rautaa, osaksi savea.

37. Sinä, kuningas, olet kuningasten kuningas, jolle taivaan Jumala on antanut vallan, voiman, väkevyyden ja kunnian

38. ja jonka käteen hän on antanut ihmiset, missä ikinä heitä asuu, ja kedon eläimet ja taivaan linnut, asettaen sinut kaikkien niiden valtiaaksi: sinä olet se kultainen pää.

 

– (Dan 7:3,4) Ja merestä nousi neljä suurta petoa, kukin erilainen kuin toinen.

4. Ensimmäinen oli kuin leijona, mutta sillä oli kotkan siivet. Minun sitä katsellessani reväistiin siltä siivet, ja se nostettiin maasta pystyyn ja asetettiin kahdelle jalalle niinkuin ihminen, ja sille annettiin ihmisen sydän.

 

Niinpä kun on kyseessä Babylonian valtakunta, oli se siihen aikaan todella loistokas ja sitä rakennutti varsinkin kuningas Nebukadnessar (Dan 4:26,27: Kaksitoista kuukautta tämän jälkeen, kun kuningas oli kävelemässä kuninkaallisen palatsinsa katolla Baabelissa, hän puhkesi puhumaan sanoen: ”Eikö tämä ole se suuri Baabel, jonka minä väkevällä voimallani olen rakentanut kuninkaalliseksi linnaksi, valtasuuruuteni kunniaksi!”).

   Sen pääkaupungin mahtavuutta, jonka Nebukadnessar rakennutti, kuvaa se, että sitä ympäröivät jopa 105 metriä korkeat muurit, joista toinen oli kuusi metriä paksu ja toinen yli kolmen metrin paksuinen. Ilmeisesti juuri näiden paksujen ja korkeiden muurien takia kaupunkia pidettiin ikuisesti pystyssä pysyvänä. Kukaan ei uskonut, että sitä pystyttäisiin milloinkaan valloittamaan.

Kuitenkaan ei kestänyt kuin reilut kaksikymmentä vuotta Nebukadnessarin kuoleman jälkeen, niin mahdoton tapahtui ja kaupunki valloitettiin. Sen tekivät meedialaiset ja persialaiset, jotka yksinkertaisesti astuivat kaupunkiin kuivunutta Eufratin uomaa pitkin ja valloittivat sen. Historioitsija Herodotoksen mukaan sen vesi oli johdatettu juoksemaan joen yläjuoksulla olevaan kanavaan. Koko valloitus tapahtui lähes täysin ilman vastarintaa ja vain muutama jalosukuinen surmattiin.

 

Meedo-PersiaToinen valtakunta, joka Danielin kirjassa mainitaan ja joka nousi esiin Babylonian jälkeen, on selvästikin Meedo-Persia. Sitä kuvaavat Danielin kirjan unissa kuvapatsaan hopeinen rinta ja käsivarret sekä pedoista toinen eli karhu. Lisäksi karhulla on kolme kylkiluuta suussaan, joka viitannee Meedo-Persian suurimpiin valloituksiin eli Lyydiaan (545 eKr), Babyloniaan (539 eKr) ja Egyptiin (525 eKr). Tämän valtakunnan mahti kesti yli kaksisataa vuotta, aina vuoteen 331 eKr. asti:

 

– (Dan 2:32,39) Kuvan pää oli parasta kultaa, sen rinta ja käsivarret hopeata, sen vatsa ja lanteet vaskea.

39. Mutta sinun jälkeesi nousee toinen valtakunta, joka on halvempi kuin sinun; ja sitten kolmas valtakunta, joka on vaskea ja joka hallitsee kaikkea maata.

 

– Dan (7:5) Ja katso, oli toinen peto, joka oli karhun näköinen. Se nostettiin toiselle kyljellensä, ja sillä oli suussa kolme kylkiluuta, hammasten välissä; ja sille sanottiin näin: ”Nouse ja syö paljon lihaa.”

 

Lisäinformaatiota Meedo-Persian valtakuntaan löydämme Danielin kirjan kahdeksannesta luvusta. Tässä luvussa puhutaan kaksisarvisesta oinaasta, joka viittaa tähän valtakuntaan.

Merkillepantavaa samassa luvussa on, että kun oinaan toinen sarvi puhkeaa esiin myöhemmin ja on ensimmäistä sarvea korkeampi, tarkoittaa se varmasti meedialaisten ja persialaisten suhteita tässä valtakunnassa. Aluksi hallitsevana osapuolena valtakunnassa olivat meedialaiset – heitä kuvasi pienempi sarvi – mutta myöhemmin nousivat esiin persialaiset, korkeampi ja myöhemmin puhjennut sarvi. Persialaiset olivat lopulta hallitsevammassa asemassa ja heidän vaikutuksensa oli suurempi.

Kuitenkin tämänkin valtakunnan mahti lopulta loppui ja se tapahtui 331 eKr. Silloin ”päivän laskun puolelta”, eli lännestä, tuleva Kreikan ensimmäinen kuningas, Aleksanteri Suuri valloitti Meedo-Persian. Häntä kuvaa näyssä kauriin uhkea sarvi:

 

– (Dan 8:3-7,20,21) Minä nostin silmäni ja katsoin. Ja katso, oinas seisoi päin jokea, ja sillä oli kaksi sarvea; ja sarvet olivat korkeat, ja toinen oli toista korkeampi; ja korkeampi puhkesi esiin myöhemmin.

4. Minä näin oinaan puskevan länteen, pohjoiseen ja etelään päin, eikä yksikään eläin kestänyt sen edessä, eikä kukaan voinut pelastaa sen vallasta. Se teki, mitä tahtoi; ja se tuli suureksi.

5. Sitten minä tarkkasin, ja katso: tuli kauris päivän laskun puolelta, kulki koko maan ylitse eikä maata koskettanut; ja kauriilla oli keskellä otsaa uhkea sarvi.

6. Ja se tuli aivan sen kaksisarvisen oinaan luokse, jonka minä olin nähnyt seisovan päin jokea, ja karkasi sen kimppuun vihansa väessä.

7. Ja minä näin sen käyvän kiinni oinaaseen ja kiukuissaan puskevan oinasta ja murskaavan sen molemmat sarvet. Eikä oinaalla ollut voimaa kestää sen edessä, vaan kauris heitti sen maahan ja tallasi sitä; eikä ollut ketään, joka olisi voinut pelastaa oinaan sen vallasta.

20. Kaksisarvinen oinas, jonka sinä näit, on: Meedian ja Persian kuninkaat.

21. Ja kauris on Jaavanin kuningas, ja suuri sarvi, joka sillä oli keskellä otsaa, on ensimmäinen kuningas.

 

KreikkaKun otetaan esille kolmas valtakunta, ei siitäkään ole epäselvyyttä, vaan se tarkoittaa varmasti Kreikkaa, joka Aleksanteri Suuren johdolla 331 eKr. valloitti Persian ja useita muita alueita. Sitä kuvaavat kuvapatsaan vaskea olevat lanteet ja vatsa sekä pedoista kolmas eli pantteri, jolla oli neljä siipeä ja neljä päätä: 

 

– (Dan 2:32,39) Kuvan pää oli parasta kultaa, sen rinta ja käsivarret hopeata, sen vatsa ja lanteet vaskea.

39. Mutta sinun jälkeesi nousee toinen valtakunta, joka on halvempi kuin sinun; ja sitten kolmas valtakunta, joka on vaskea ja joka hallitsee kaikkea maata.

 

– (Dan 7:6) Tämän jälkeen minä näin, ja katso, oli taas toinen peto, pantterin kaltainen, ja sen selässä oli neljä linnunsiipeä. Sillä pedolla oli neljä päätä, ja sille annettiin valta.

 

Samoin löydämme viittauksen Kreikan kuninkaaseen, Aleksanteri Suureen, Danielin kirjan kahdeksannesta luvusta, jota jo edellä käsiteltiin sekä yhdennestätoista luvusta. Näissä luvuissa käsitellään mm. hänen valloituksiaan ja lyhyttä elämäänsä:

 

– (Dan 8:5,8,21,22) Sitten minä tarkkasin, ja katso: tuli kauris päivän laskun puolelta, kulki koko maan ylitse eikä maata koskettanut; ja kauriilla oli keskellä otsaa uhkea sarvi.

8. Ja kauris tuli ylen suureksi; mutta kun se oli väkevimmillään, särkyi suuri sarvi, ja sen sijalle kasvoi neljä uhkeata sarvea, taivaan neljää tuulta kohti.

21. Ja kauris on Jaavanin kuningas, ja suuri sarvi, joka sillä oli keskellä otsaa, on ensimmäinen kuningas.

22. Ja että se särkyi ja neljä nousi sen sijalle, se on: neljä valtakuntaa nousee siitä kansasta, ei kuitenkaan niin väkevää kuin hän.

 

– (Dan 11:3,4) Sitten nousee sankarikuningas; hän hallitsee suurella vallalla ja tekee, mitä tahtoo.

4. Mutta juuri kun hän on noussut, hajoaa hänen valtakuntansa ja jakautuu neljään taivaan tuuleen. Se ei joudu hänen jälkeläisilleen eikä ole niin mahtava kuin hänen hallitessaan. Sillä hänen valtakuntansa kukistuu ja joutuu muille, ei heille.

 

Merkillepantavaa näiden lukujen kohdalla on se, että niissä on yksityiskohtia, joiden tiedetään selvästi liittyvän Kreikan valtakuntaan ja Aleksanteri Suureen. Niistä voidaan mainita sellaisia asioita kuin:

 

– Kreikan kuningas eli Aleksanteri joukkoineen valloitti silloisen Persian valtakunnan. Hän tuli ”päivän laskun puolelta” eli lännestä.

– Valloituksen nopeutta kuvaa se, että ”kauris… kulki koko maan ylitse eikä maata koskettanut”. Niin todella tapahtui, kun Aleksanteri vain 11 vuodessa valloitti koko silloisen tunnetun maailman. Hän meni aina Intiaan asti.

– Aleksanterin lyhyttä elämää kuvaa se, että ”juuri kun hän on noussut, hajoaa hänen valtakuntansa” sekä”särkyi suuri sarvi…  ja neljä nousi sen sijalle”. Hän eli vain 33 vuotta kunnes kuoli äkilliseen sairauteen.

– Samoissa jakeissa, joissa puhutaan Aleksanterin ennenaikaisesta kuolemasta, viitataan myös valtakunnan jakaantumiseen neljään osaan ja ettei se joutuisi Aleksanterin jälkeläisille. Näin todella tapahtui, kun Aleksanteri kuoli nuorena ja hänen sotapäällikkönsä raivasivat tieltään koko Aleksanterin perheen ja ottivat vallan: Ptolemaios I otti Egyptin, Seleukos I otti Syyrian, Lysimakhos otti Traakian ja Kassander otti Makedonian.

 

Rooma. Danielin kirjassa mainitun neljännen valtakunnan nimeäminen ei sekään tuota vaikeuksia. Se tarkoittaa varmasti Rooman valtakuntaa, joka oli melkein laajimmillaan jo Jeesuksen aikana ja joka oli suurempi kuin kaikki sitä edeltävät valtakunnat. Sitä kuvaavat kuvapatsaan raudasta ja savesta koostuvat jalat sekä neljäs täysin toisista poikkeava peto:

 

– (Dan 2:33,40,41) Sen sääret olivat rautaa, sen jalat osaksi rautaa, osaksi savea.

40. Ja neljäs valtakunta on tuleva, luja kuin rauta; niinkuin rauta musertaa ja särkee kaiken, niinkuin rauta murskaa, niin se on musertava ja murskaava ne kaikki.

41. Ja että sinä näit jalkain ja varvasten olevan osittain savenvalajan savea, osittain rautaa, se merkitsee, että se on oleva hajanainen valtakunta; kuitenkin on siinä oleva raudan lujuutta, niinkuin sinä näit rautaa olevan saven seassa.

 

– (Dan 7:7,23) Sen jälkeen minä näin yöllisessä näyssäni, ja katso, oli neljäs peto, kauhea, hirmuinen ja ylen väkevä; sillä oli suuret rautaiset hampaat, ja se söi ja murskasi ja tallasi tähteet jalkoihinsa. Se oli erilainen kuin kaikki edelliset pedot, ja sillä oli kymmenen sarvea.

23. Hän vastasi näin: ”Neljäs peto on neljäs valtakunta, joka syntyy maan päälle, erilainen kuin kaikki muut valtakunnat. Se syö kaiken maan ja tallaa ja murskaa sen.

 

KYMMENVALTIOLIITTO

 

Kun edellä on tutkittu Danielin kirjan profetioita, ovat ne pääosin liittyneet sellaisiin historiallisiin valtakuntiin, joiden mahti on jo loppunut ja joita ei enää ole. Todettiin myös, että profetiat näistä valtakunnista pitivät harvinaisen hyvin paikkansa – jopa niin hyvin, että kolmannella vuosisadalla elänyt filosofi Porfyrius uskoi niiden olevan kirjoitetut vasta satoja vuosia Danielin kuoleman jälkeen. Hänestä oli mahdotonta, että kukaan voisi ennustaa tulevia tapahtumia yhtä tarkasti kuin Daniel teki.

Samoin Josefus, juutalainen historioitsija ensimmäisellä vuosisadalla, kirjoitti Danielin ennustuksien tarkkuudesta. Hän totesi, että ”Kaikesta tästä on Daniel ennustanut ja kirjoittanut jo vuosia aikaisemmin. Samoin löytyy hänen kirjoituksistaan kansamme joutuminen orjuuden ikeeseen ja sen hävitys roomalaisten toimesta. Kaikki nämä kirjoitukset Daniel jätti jälkeensä Jumalan käskystä antaakseen historian lukijalle ja tarkkaajalle todistuksen, miten suuren kunnian Jumala oli hänelle suonut, ja vakuuttaakseen epäilijöitä, jotka sulkevat elämästä kaiken johdatuksen mahdollisuuden, uskomaan Jumalan yhä huolehtivan maailman kulusta.” (Josefus Antiqv. X. 10 ja 11)

   Merkittävämpää kuitenkin meidän kannaltamme on se, mitä Daniel puhuu viimeisten päivien tapahtumista ja valtakunnista. Hänen kirjastaan voimme ymmärtää, että vaikka Rooman valtakuntaa ei enää ole – se jakaantui ensin kahtia ja hajaantui senjälkeen useiksi pieniksi valtioiksi – niin nousee siltä alueelta vielä kymmenvaltioliitto tai itseasiassa kymmenen kuningasta, joilla on eräs rooli viimeisten päivien tapahtumissa. Katsomme Danielin sekä myös Ilmestyskirjan mainintoja kyseisestä asiasta:

 

1. Entisen Rooman alue. Ensinnäkin, kuten jo todettiin, nousee Danielin kirjassa mainittu valtioliitto neljännen pedon eli neljännen valtakunnan alueelta, joka ei voinut olla mikään muu kuin Rooma. Saman asian ymmärsivät myös jo kirkkoisät ensimmäisillä vuosisadoilla. Hieronymos kirjoitti jo neljännellä vuosisadalla, että ”Pankaamme merkille, mitä kaikki kirkolliset auktoriteetit ovat jättäneet haltuumme, että kun Rooman valtakunta hajoaa, nousee kymmenen kuningasta, jotka jakavat roomalaisen maailman keskenään.”

 

– (Dan 7:23,24) Hän vastasi näin: ”Neljäs peto on neljäs valtakunta, joka syntyy maan päälle, erilainen kuin kaikki muut valtakunnat. Se syö kaiken maan ja tallaa ja murskaa sen.

24. Ja ne kymmenen sarvea ovat kymmenen kuningasta, jotka nousevat siitä valtakunnasta. Ja heidän jälkeensä nousee eräs muu, ja hän on erilainen kuin edelliset, ja hän kukistaa kolme kuningasta.

 

Mitä sitten tulee tämän asian toteutumiseen nykyajassa, on hyvin mahdollista, että nykyinen Euroopan Unioni, EU, on jonkinlainen Danielin ennustaman valtioliiton esiaste. Vaikka nykyisessä EU:ssa on valtioita jo enemmän kuin kymmenen, on mahdollista, että siitä myöhemmässä vaiheessa lopulta muodostuu kymmenen kuninkaan liitto, kuten Danielin kirjassa on ennustettu. Muutokset näillä alueilla ovat niin nopeita, ettei kukaan voi varmuudella tietää, mitä tapahtuu esim. kymmenen tai viidentoista vuoden kuluttua. Kukapa olisi kaksikymmentä vuotta sitten osannut arvata, että entiset Länsi-Saksa ja Itä-Saksa yhdistyisivät tai että entiset Varsovan liiton maat kuuluisivat Natoon tänä päivänä? Tuskin kovinkaan moni olisi lyönyt vetoa näiden asioiden puolesta, mutta kaikesta huolimatta ne ovat tapahtuneet.

Joka tapauksessa nykyinen kehitys Euroopassa on mielenkiintoinen ja muistuttaa hyvin paljon vedenpaisumuksen jälkeistä maailmaa. Silloinkin kansat yhdistyivät, niillä oli sama kieli ja ne vaelsivat Sinearin tasangolle ja alkoivat rakentaa Baabelin tornia. Mutta kuten Raamatusta tiedämme, ei yritys kestänyt kauaa, vaan loppui lyhyeen, koska Jumala puuttui peliin. Hän puuttui tapahtumien kulkuun ja sekoitti siellä heidän kielensä kuten Ensimmäisestä Mooseksenkirjasta voimme nähdä (1 Moos 11:8,9: Ja niin Herra hajotti heidät sieltä yli kaiken maan, niin että he lakkasivat kaupunkia rakentamasta. Siitä tuli sen nimeksi Baabel, koska Herra siellä sekoitti kaiken maan kielen; ja sieltä Herra hajotti heidät yli kaiken maan.)

Kaikesta huolimatta nykyinen kehitys, jossa maailma yhdistyy ja valta keskittyy yhä pienemmälle joukolle, on mielenkiintoinen ja sillä varmasti on profeetallista merkitystä. Ainakin mielenkiintoista on havaita, että eräillä okkultistisilla järjestöillä on jo pitkään ollut tavoite yhdestä maailmanhallituksesta ja vallan keskittymisestä. Se ilmenee hyvin seuraavasta Corrie ten Boomin kirjoituksesta:

 

Noituudesta kääntynyt mies, jonka todistuksen kuulin, oli varsin korkeassa asemassa noitien keskuudessa. Hän oli yksi Yhdysvaltojen 13:sta hallitsijasta. Miehen uskonnollisiin käsityksiin liittyi suoranaisesti toiminta maanalaisessa poliittisessa puolueessa, joka on levinnyt kaikkialle maailmaan, ja jonka tarkoituksena on luoda yksi yhtenäinen maailmanhallitus…

Olen tarkistanut todistuksen antaneen miehen taustan ja toiminnan, ja toistaiseksi kaikki seikat ovat todistaneet sen, että hän on ollut yhteydessä noituuteen ja illuminaatteihin (maailmanhallitusta ajavaan poliittiseen puolueeseen). Mies on jatkuvassa hengenvaarassa entisten kulttitovereidensa koston tähden, mutta siitä huolimatta hän haluaa herättää uinuvat seurakunnat valvomaan.

Hän on paljastanut tiettyjä suunnitelmia, jotka tuntuisivat liioittelulta, ellei illuminaattien toiminnasta ja vaikutusvallasta olisi tietoja. Tuohon ryhmään kuuluu vaikutusvaltaisia pääomapiirejä ja se kykenee toteuttamaan suunnitelmansa. (38)

2. Perustetaan ennen Jeesuksen tulemusta. Toinen piirre, joka kymmenvaltioliitosta voidaan havaita, on se, että se perustetaan lopun aikana juuri ennen Jeesuksen tulemusta, koska sekä Danielin kirjassa että Ilmestyskirjassa (luvut 17-20) mainitaan, miten Taivaan Jumala on pystyttävä iankaikkisen valtakuntansa heti tämän valtioliiton jälkeen. Se on siis viimeinen maallinen valtakunta ennen Jumalan valtakunnan esiintulemista:

 

– (Dan 2:40,44) Ja neljäs valtakunta on tuleva, luja kuin rauta; niinkuin rauta musertaa ja särkee kaiken, niinkuin rauta murskaa, niin se on musertava ja murskaava ne kaikki.

44. Mutta niiden kuningasten päivinä on taivaan Jumala pystyttävä valtakunnan, joka on kukistumaton iankaikkisesti ja jonka valtaa ei toiselle kansalle anneta. Se on musertava kaikki ne muut valtakunnat ja tekevä niistä lopun, mutta se itse on pysyvä iankaikkisesti,

 

– (Dan 7:7-9,13,14) Sen jälkeen minä näin yöllisessä näyssäni, ja katso, oli neljäs peto, kauhea, hirmuinen ja ylen väkevä; sillä oli suuret rautaiset hampaat, ja se söi ja murskasi ja tallasi tähteet jalkoihinsa. Se oli erilainen kuin kaikki edelliset pedot, ja sillä oli kymmenen sarvea.

8. Minä tarkkasin sarvea, ja katso, eräs muu pieni sarvi puhkesi niiden välistä, ja kolme edellisistä sarvista reväistiin pois sen edestä. Ja katso, sillä sarvella oli silmät kuin ihmisen silmät, ja suu, joka herjaten puhui.

9. Minun sitä katsellessani valtaistuimet asetettiin, ja Vanhaikäinen istuutui. Hänen vaatteensa olivat valkeat kuin lumi ja hänen päänsä hiukset kuin puhdas villa. Hänen valtaistuimensa oli tulen liekkejä, ja sen pyörät olivat palavaa tulta.

13. Minä näin yöllisessä näyssä, ja katso, taivaan pilvissä tuli Ihmisen Pojan kaltainen; ja hän saapui Vanhaikäisen tykö, ja hänet saatettiin tämän eteen.

14. Ja hänelle annettiin valta, kunnia ja valtakunta, ja kaikki kansat, kansakunnat ja kielet palvelivat häntä.Hänen valtansa on iankaikkinen valta, joka ei lakkaa, ja hänen valtakuntansa on valtakunta, joka ei häviä.

 

Jos sitten ajatellaan tämän merkin toteutumista, voi nykyisellä Euroopan kehityksellä olla jotain tekemistä asian kanssa. Ainakin mielenkiintoista on todeta, että nykyinen Euroopan yhdentyminen sai alkunsa v. 1948, jolloin syntyi Euroopan unionin esiaste, BeNeLux-maiden liitto (Belgia, Hollanti, Luxemburg). Se on juuri sama vuosi, jolloin Israel julistettiin itsenäiseksi; samoihin aikoihin yleistyvät myös sellaiset asiat kuin atomipommit ja televisio, joilla lienee merkityksensä viimeisten päivien tapahtumissa. Molempien asioiden – Euroopan unionin esiaste ja Israelin itsenäistyminen – esiintuloa vauhditti historian siihen asti tuhoisin sota, jota sitäkään ei voi pitää pelkkänä sattumana.

 

3. Kymmenen kuningasta. Kolmas piirre, mikä voidaan viimeisestä valtakunnasta havaita, on, että tässä valtakunnassa tulee lopulta olemaan kymmenen kuningasta, joka tarkoittanee myös kymmentä valtiota. Tämä maininta löytyy sekä Danielin kirjasta että Ilmestyskirjasta, joka on kirjoitettu satoja vuosia Danielin kirjan jälkeen. Ilmestyskirja siis osoittaa, että vielä niihin aikoihin, eli ensimmäisellä vuosisadalla, kymmenen kuninkaan esiintyminen olisi vielä tulevaisuutta:

 

– (Dan 7:7,23,24) Sen jälkeen minä näin yöllisessä näyssäni, ja katso, oli neljäs peto, kauhea, hirmuinen ja ylen väkevä; sillä oli suuret rautaiset hampaat, ja se söi ja murskasi ja tallasi tähteet jalkoihinsa. Se oli erilainen kuin kaikki edelliset pedot, ja sillä oli kymmenen sarvea.

23. Hän vastasi näin: ”Neljäs peto on neljäs valtakunta, joka syntyy maan päälle, erilainen kuin kaikki muut valtakunnat. Se syö kaiken maan ja tallaa ja murskaa sen.

24. Ja ne kymmenen sarvea ovat kymmenen kuningasta, jotka nousevat siitä valtakunnasta. Ja heidän jälkeensä nousee eräs muu, ja hän on erilainen kuin edelliset, ja hän kukistaa kolme kuningasta.

 

– (Ilm 17:12) Ja ne kymmenen sarvea, jotka sinä näit, ovat kymmenen kuningasta, jotka eivät vielä ole saaneet kuninkuutta, mutta saavat vallan niinkuin kuninkaat yhdeksi hetkeksi pedon kanssa.

 

HENKIMAAILMA JA EU

 

Eurooppa on siis yhdentynyt ja saattaa olla uuden Rooman esiaste kuten edelläolevat jakeet osoittivat. On mahdollista, että jossain vaiheessa siitä muodostuu sellainen kymmenen valtion yhteenliittymä, jonka Raamattu sanoo edeltävän Jeesuksen tulemusta. Nyt ollaan vasta alkuasteella.

Mutta asian toinen puoli on, kuinka henkimaailma on tuonut esille samaa aihetta Euroopan yhdentymisestä, maailmanhallituksesta ja maailmankansalaisuusaatteesta. Ufojen ja meedioiden viesteissä esiintyvät toistuvasti nämä aiheet, joten näyttää siltä, että henkimaailmalla on kiire saada aikaan oma valtakuntansa ja oma suunnitelmansa ihmiskunnan suhteen.

Yksi esimerkki on Rauni-Leena Luukanen-Kilden kirjasta Universumin lapsi (s. 206). Se on saatu automaattikirjoituksella ja siinä kerrotaan yhdestä järjestelmästä, maailmanhallituksesta ja miten YK toimii siinä hyvänä pohjamallina. Toisessa lainauksessa hän itse kertoo Apu-lehden haastattelussa (36 / 1991, s. 64), miten humanoidit haluavat yhdistää maailman:

 

”Jonain päivänä olemme kaikki yhden järjestelmän piirissä, maapallon maailmanhallituksessa. YK näyttää siinä jo tietä. Sen rooli on vahvistumassa, mutta se on vielä liian heikko ottamaan vastuuta koko planeetan kehityksestä. Tulevaisuudessa on toisin. Kun yhteys avaruuden muihin kansoihin tulee jokapäiväiseksi, tulee myös maapallon yhteisen hallituksen muodostuminen välttämättömyydeksi. YK toimii siinä hyvänä pohjamallina.”

 

”Uuden maailman täyttää universaalinen uskonto, jonka nimi on rakkaus. Muut uskonnot kukistuvat samoin kuin poliittiset järjestelmät, sillä humanoidit haluavat yhdistää maailman.”

 

Kolmas esimerkki liittyy kirjaan ”Education in the new age”, jonka Alice Bailey sai jo vuonna 1945 henkiolento Djwhal Khulilta. Siinä tämä henkimaailman lähettiläs puhuu maailmanhallituksesta ja maailmankansalaisuudesta kuten kaksi edellistä lainausta, joten voidaan sanoa, että opetukset ovat aivan samanlaisia:

 

Tarvitsemme… poliittisen synteesin maailmanliittovaltion ja… maailman aivojen välillä… Tarvitsemme myös planetaarisen elämänmuodon, planetaarisen etiikan ja planetaarisen asenteen saadaksemme aikaan sen voimakkaan suuntauksen, jota edellytetään edessä olevaan suureen tehtävään.

 

Kun nuoret ovat sivistyneitä, kultivoituja ja vastaanottavaisia maailmankansalaisuudelle, meillä tulee olemaan maailma, jossa ihmiset ovat tietoisuuteen heränneitä ja luovia ja heillä on todellinen ymmärrys arvoista…

 

Maailmankansalaisuuden… tulee olla päämäärä, jota kohti kaikki valaistuneet kaikkialla pyrkivät ja sen tulee olla hengellisen ihmisen tuntomerkki. (39)

 

Mutta onko taustavoima edellisten ajatusten takana paha, eli ovatko mm. humanoideina esiintyvät olennot pahoja? Kysymys ei ole siitä, että maalliset johtajat tarkoituksella ajaisivat pahaa, vaan että paha henkimaailma yrittää heidän kauttaan toteuttaa omia aikeitaan. Tämä mahdollisuus on hyvä ottaa huomioon, koska jos Raamatun osoittama henkimaailma on olemassa, voi se aiheuttaa vahingollisia asioita maailmassa, jos sille annetaan valtaa. Varmastikaan Jeesus ei sanonut turhaan: Varas ei tule muuta kuin varastamaan ja tappamaan ja tuhoamaan. Minä olen tullut, että heillä olisi elämä ja olisi yltäkylläisyys. (Joh 10:10). Hän tiesi pahan olemassaolon, mutta sanoi itse tulleensa tuomaan elämän ja yltäkylläisyyden.

Miten sitten voi todistaa ja osoittaa, että edellisten ajatusten takana on paha henkimaailma eivätkä ne ole hyvästä lähteestä? Onko siihen olemassa mitään kriteerejä?

Vastaus on, ettei tarvitse muuta kuin katsoa seurauksia niiden ihmisten elämässä, jotka ovat olleet humanoidien kanssa tekemisissä. Toinen tapa on tarkkailla opetusta ja mitä seurauksia sillä on ollut käytännössä. Siitäkin löytyy hyvää tietoa jopa vuosisatojen ajalta.

 

UFOKOKEMUSTEN SEURAUKSET. Useimmat opetukset maailman yhdentymisestä, maailmanhallituksesta sekä usein yhdestä johtajasta ovat siis tulleet ufojen ja humanoidien tai myös meedioiden kautta. Ne ovat olleet tavallisimpia kanavia näille opetuksille.

Mutta on hyvä huomata, että seuraukset ufokontaktihenkilöiden elämässä ovat toistuvasti negatiivisia. Sillä vaikka humanoidit voivat alussa näyttää rakastavilta, puhua rakkaudesta ja jotkut voivat kokea jopa fyysisen parantumisen, ovat seuraukset pidemmän päälle haitallisia ja vahingollisia ihmiselle itselleen. Sellaisen havainnon ovat tehneet monet ufotutkijat, jotka ovat tarkkailleet seurauksia ufokontaktihenkilöiden elämässä.

Yhteisiä seurauksia sekä ufokokemusten että okkultismin alueella voivat olla harha-aistimukset, painajaiset, fyysiset vammat, mielenvikaisuus, henkiolennon valtaan joutuminen ja eräät muut seuraukset. Ne on ottanut esille John Keel, yksi tunnetuimpia UFO-asiantuntijoita, kirjassaan. Hän selostaa seurauksia UFO-kontaktihenkilöiden elämässä:

 

”Puuhastelu ufojen parissa voi olla yhtä vaarallista kuin mustan magiankin… Seurauksena voi olla vainoharhaista skitsofreniaa, demonomaniaa, jopa itsemurha.” (40)

 

”Olen avuttomana katsellut, kun UFO-kontaktihenkilöt vajosivat toivottomaan persoonallisuuden rappiotilaan ja tulivat mielenvikaisiksi tai jopa tekivät itsemurhan.”

 

Samasta asiasta jatkaa Bob Larson kirjassaan ”UFO” (s. 81). Hän kuvaa ufokontaktihenkilöiden ongelmia ja kirjoittaa, ettei ollut tavannut yhtään henkilöä, joka olisi pitänyt ufokokemuksiaan pitemmän päälle positiivisina. Avaruusolennot eivät tarjonneet heille mielenrauhaa:

 

”Sadoissa tutkimissani kertomuksissa ja henkilöhaastatteluissa yksikään uhri ei ole ilmaissut, että hänen kohtaamisessaan avaruusolentojen kanssa olisi ollut mitään lohdullista. Avaruusolennot eivät tarjoa mielenrauhaa. Sen sijaan psykiatrit, jotka ovat tutkineet siepattuja, kertovat useimpien kohtaamisten johtavan vakaviin traumoihin, joista seuraa ahdistavia painajaisia ja pelottavia muistitakautumia. Tämä alkuperäinen pelkoreaktio yleensä väistyy alistuneisuuden tieltä, kun ihminen alistuu siihen, että hän on välittäjä, jonka kautta yliluonnollinen tieto kulkee. Nämä ihmiset tuntevat itsensä ohjailluiksi roboteiksi, joilla ei ole muuta mahdollisuutta kuin totella vielä korkeammalle kehittyneitä olentoja.

Elleivät yhteyshenkilöt ole kokonaan olentojen vallassa, he ainakin tuntevat näiden hallitsevan heitä siinä määrin, ettei heillä ole enää minkäänlaista omaa elämää. Jokainen päätös heidän elämässään on sidoksissa korkeampiin olentoihin. Jos nämä viestintuojat todella tarkoittavat hyvää ja ovat henkisesti niin korkealla tasolla kuin he yleensä väittävät, niin miksei heidän läheisyytensä tunnu lohdullisemmalta?”

 

OPETUS. Toiseksi on hyvä tarkkailla opetusta. Jos se käytännössä johtaa kärsimykseen ja aiheuttaa ongelmia ihmisille, ei se voi olla hyvästä lähteestä. Silloin sen täytyy olla paholaisesta tai pahasta henkimaailmasta kuten todettiin, ja johon myös Jeesus viittasi sanoessaan: ”Te olette isästä perkeleestä, ja isänne himoja te tahdotte noudattaa. Hän on ollut murhaaja alusta asti, ja totuudessa hän ei pysy, koska hänessä ei totuutta ole. Kun hän puhuu valhetta, niin hän puhuu omaansa, sillä hän on valhettelija ja sen isä” (Joh 8:44).

Jotta asia tulisi selvemmäksi, katsomme sitä äskenmainitun Alice Baileyn kirjan kautta. Siitä otetaan esille ajatus maailmanhallituksesta ja -kansalaisuudesta mutta myös opetus perheyhteisön hajottamisesta ja jälleensyntymästä, koska nekin tulevat samasta lähteestä.

 

Maailmanhallitus ja -kansalaisuus.  Se, että tuodaan esille ajatus yhdestä maailmankansalaisuudesta ja siihen liittyvästä yhdestä maailmanhallituksesta, voi aluksi näyttää hyvältä. Tulevassa Jumalan valtakunnassakin on yhtäläisyyksiä samaan asiaan, koska Jumala hallitsee siellä eikä siellä ole eroja kansallisuuksien välillä tai muita erimielisyyksiä. Ilmestyskirjan luvut 21 ja 22 ovat osoitus tämän valtakunnan ihmeellisyydestä.

Kuitenkin sama asia voi muodostua tragediaksi, jos valta keskittyy liikaa yhdelle joukolle tai yhdelle johtajalle (sekin on esiintynyt humanoidien opetuksessa) ja näiden tarkoitusperät ovat pahat. Mitä enemmän valtaa jokin ryhmä tai henkilö saa, sitä suurempaa vahinkoa he voivat saada aikaan, mikäli heidän tarkoituksensa eivät ole hyvät. Näin on tapahtunut usean kerran historian aikana ja aluksi hyvältä näyttänyt kehitys on voinut mennä pahasti vikaan. Hitler, Stalin ja Mao ovat vain muutamia esimerkkejä viimeisen vuosisadan ajalta. Heidän aikanaan ja kauttaan kuoli kymmeniä miljoonia heidän omia kansalaisiaan, joten seuraukset olivat negatiiviset, vaikka kyseessä olivat saman maan kansalaiset. Saman toistuminen on aina mahdollista, koska elämme syntiin langenneessa maailmassa.

Lisäksi on syytä huomioida, ettei Alice Baileyn kirjassa esitetty ajatus maailmanliittovaltiosta ole uusi, vaan sekin oli eräänlaisessa muodossa toteutuneena jo entisessä Neuvostoliitossa, joka koostui useista valtioista – se oli siis lähes ”maailmanliittovaltio” jo siihen aikaan. Sen seuraukset ja historia ovat hyvin tiedossa kuten myös se, miten se hajosi 1990-luvun vaihteessa. Baileyn kirja on siis vain vanhan toisintoa.

 

Perheyhteisön hajottaminen. Kun yksi henkimaailman tavoitteista on maailman yhdentyminen, tulee samasta lähteestä myös opetus perheyhteisön hajottamisesta. Seuraava lainaus on Alice Baileyn kirjasta:

 

Ensimmäinen yhteisö… josta jokainen yksityinen lapsi tulee normaalisti tietoiseksi on perheyhteisö yksikkönä yhteisössä… Perheyhteisö on erottautunut vallitsevaan eristäytyneisyyteen, itsekkyyteen ja yksilölliseen eristyneisyyteen…

 

Perheylpeyttä painotetaan liikaa, mikä johtaa erilaisiin esteisiin, jotka tänä päivänä erottavat ihmisen ihmisestä, perheen yhteisöstä… Kuitenkin tulevan maailmanjärjestyksen aikana kouluttajat valmistavat nuoria ihmisiä… ottamaan osaa… harmoniseen maailmaan. (41)

 

Pyrkimys perheyhteisön hajottamiseen todistaa kuitenkin selvääkin selvemmin, että näiden ajatusten takana on paha henkimaailma, jonka tarkoitus on vain varastaa, tappaa ja tuhota (Joh 10:10).

Sillä jos ajatellaan perheyhteisön hajottamista, josta myös nykyinen moraalinen romahdus on esimerkkinä, on se yksi suurin syy yhteiskunnassa esiintyviin ongelmiin. Sellaiset asiat kuin huumeiden käyttö, teiniraskaudet, nuorten mielenterveysongelmat sekä varsinkin rikollisuus – kaikki asioita, jotka tulevat yhteiskunnalle kalliiksi myös rahallisessa mielessä – ovat paljon tavallisempia lapsuutensa laitoksissa ja yksinhuoltajaperheissä viettäneille, mutta erittäin harvinaisia tavallisista ja ehjistä kodeista tuleville lapsille.

Jo pitkään on tiedetty, että suurin syy rikosongelmiin on ehjän kodin puuttuminen, koska rikolliset tulevat suurimmaksi osaksi kasvatus- ja lastenkodeista, eivät ehjistä perheistä. Varsinkin isän puuttuminen kodeista on yksi suurimmista vitsauksista ja aiheuttaa koko yhteiskunnalle monia ongelmia. Erään ohjelman mukaan lapset, joilla ei ole isää, joutuvat 8 kertaa todennäköisemmin vankilaan ja lisäksi heillä esiintyy muita ongelmia suhteessa useammin (20 kertaa todennäköisemmin käyttäytymishäiriöitä, 20 kertaa todennäköisemmin raiskaajia, 10 kertaa todennäköisemmin käyttävät huumeita, 9 kertaa todennäköisemmin jättävät koulun kesken), joten kysymys perheen eheydestä on oleellinen. Jos pelkästään naiset kasvattavat lapsia tai heistä huolehtivat lastenkodit tai lapsista tulee katulapsia, mihin Bayleyn kirjan opetus käytännössä vie, johtaisi se vain suuriin sosiaalisiin ongelmiin, jotka ovat kalliita myös taloudellisesti. Siksi voidaan sanoa suoraan, ettei sellainen opetus voi olla rakentavaa.

Seuraava lainaus tekee edelleen selväksi, mikä merkitys on isän puuttumisella kodeista:

 

Puhuessani eräällä miesten leirillä Hume Lakella Kaliforniassa mainitsin, että keskivertoisä viettää ainoastaan kolme minuuttia laadukasta aikaa lapsensa kanssa päivittäin. Kokouksen jälkeen eräs mies asetti tietoni kyseenalaisiksi.

”Te saarnaajat vain sanotte asioita”, hän sätti. ”Viimeisimmän tutkimuksen mukaan keskivertoisä ei käytä edes kolmea minuuttia päivässä lastensa kanssa, vaan 35 sekuntia.”

   Uskon häntä, koska hän toimi Keski-Kalifornian koulujen tarkastajana. Itse asiassa hän antoi minulle toisenkin hätkähdyttävän tilastotiedon.

Eräällä Kalifornian koulualueella 483 oppilasta oli erityisopetuksessa. Noilla oppilailla yhdelläkään ei ollut isää kotona.

Eräällä alueella Seatlen laitamilla 61 % lapsista on ilman isää.

Poissaoleva isä on nykyajan kirous. (42)

 

Samaan asiaan viittaa vielä yksi lainaus, joka käsittelee senaikaisen ateistisen Neuvostoliiton perhekokeilua 1920- ja 1930-luvuilla. Se koski silloin miljoonia ihmisiä ja silloin myös käytännössä toteutettiin sitä, mistä Alice Baileyn kirja teoriassa vain puhuu. Mm. Z.I. Lilina lausui silloin kuuluisat sanat, että ”Meidän on pelastettava nämä lapset perheen inhottavasta vaikutusvallasta. Toisin sanoen meidän on kansallistettava ne. Heille on opetettava kommunismin aakkoset, jotta heistä myöhemmin tulee tosikommunisteja. Tehtävämme nyt on velvoittaa äiti antamaan lapsensa meille – valtiolle.” (43)

   Kuitenkaan ei kestänyt kuin parikymmentä vuotta, kun entisen Neuvostoliiton laajamittaisesta kokeilusta luovuttiin. Siitä luovuttiin, koska se tuotti yhteiskunnalle niin monia sosiaalisia ja taloudellisia ongelmia sekä rikollisuutta, että se nähtiin parhaaksi lopettaa. Muutos uuteen suuntaan siellä tapahtui 1930-luvun lopulla:

 

Neuvostoliitossa on suoritettu vallankumouksesta lähtien valtavan laajaa perheinstituutioon liittyvää kokeilua. Kun Oneida Communityssä oli kysymys 300 hengestä, on Neuvostoliitossa kysymys vähintään 200 miljoonasta ihmisestä, jotka lisäksi edustavat ehkä 170 kansallisuutta.

… Vuonna 1917, jo uuden hallitusvallan toisena kuukautena, julkaistiin lakeja, jotka koskivat avioliittoa. Kirkollinen avioliitto korvattiin siviiliavioliitolla. Avioero myönnettiin, jos toinen puolisoista sitä anoi. Seuraavana vuonna täydennettiin näitä lakeja määräämällä, että lapsen syntyminen sinänsä oli avioliiton perusta. Avioliitossa ja avioliiton ulkopuolella syntyneen lapsen välillä ei saanut olla mitään eroa.

… Vielä radikaalimpi muutos tuli Venäjällä voimaan vuonna 1926 ja heti sen jälkeen myös muissa osissa Neuvostoliittoa. Sen mukaan avioliiton rekisteröiminenkään ei ollut välttämätöntä… Siis mitkään puolisoisen tai lasten velvollisuudet ja oikeudet eivät olleet riippuvaisia siitä, oliko avioliitto rekisteröity vai ei. Vuonna 1926 erotapahtuma väljeni yhä. Joko puolisot yhdessä tai jompikumpi heistä saattoi anoa avioliiton purkamista mainitsematta siihen mitään syytä.

… Alkuvaiheessa ei ollut minkäänlaisia seksuaalista käyttäytymistä koskevia lakeja. Vuonna 1920 abortti julistettiin lailliseksi. Toisen lain mukaan aviorikos, kaksinnaiminen ja sukurutsaus mainittiin teoiksi, joista ei rangaista. Vallitseva asenne oli, ettei saanut olla mitään esteitä vapaille sukupuolisuhteille eikä mitään taantumuksellista moraalia. Syntyvyyden säännöstelyvälineitä yritettiin saada käyttöön ja koetettiin poistaa kaikki aviotonta syntyperää koskeva häpeä.

… Seurauksena oli joka tapauksessa avioerojen suuri eneneminen… isättömien lasten määrä kasvoi… Aborttien lukumäärä lisääntyi joidenkin lausuntojen mukaan ”kauhistuttavasti”. Naisen oli monessa tapauksessa valittava joko sosiaalinen asemansa tai äitiys… Aborttien lukumäärän noustessa syntyväisyys kaupungeissa laski. Tästä seikasta esitettiin huolestuneita lausuntoja jo vuonna 1926. Vuonna 1922 arvioitiin, että kodittomien lasten lukumäärä nousi noin yhdeksään miljoonaan.

… Ilmeisesti kuitenkin vanhempien ja lasten suhteiden rikkoutuminen oli ainakin osaksi syynä siihen, että alkoi suuressa määrin ilmetä nuorisorikollisuutta. Tästä huliganismiksi kutsutusta ilmiöstä kirjoitettiin lehdissä 20-luvun lopulla ja 30-luvulla. Vuonna 1929 huliganismia pidettiin vaikeimpana ongelmana. Nuorisorikollisuuden määrän sanottiin kaksinkertaistuneen vuosien 1929-1935 välillä. Kaupungeissa maleksi nuorisoryhmiä, jotka tekivät kaikenlaista pahaa, mm. kävivät avuttomien kansalaisten kimppuun. Puhuttiin vandalismista, varkauksista, murroista, raiskauksista, jopa murhista, jotka olivat lisääntyneet lyhyessä ajassa.

Käänne Neuvostoliiton perhepolitiikassa tapahtui selvästi vuosina 1934-35… Tässä ei ole tarpeen käydä selvittelemään, millä tavalla virallinen ajattelutapa muuttui. Pääasia on, että sosiaaliset epäkohdat ja rappeutuminen todettiin, ja alkoi voimakas propaganda huliganismia, vastuutonta seksuaalista käyttäytymistä ja abortteja vastaan…  (44)

 

Jälleensyntymisen lain opettaminen. Kolmas asia, mikä usein tulee esille humanoidien ja meedioiden opetuksessa sekä Alice Baileyn kirjassa, on jälleensyntyminen. Kerrotaan, miten jälleensyntymisen opettaminen tulee olemaan yksi avaintekijä uuden maailman uskonnossa, ja miten tulee uusi suhtautuminen seksiin ja vanhemmuuteen (moraalinen romahdus?):

 

Yksi tulevaisuuden kouluttajan päätehtävistä tulee olemaan jälleensyntymisen lain opettaminen (reinkarnaatio ja karma) ja saada näin aikaan… perusteellinen muutos rodullisessa suhtautumisessa elämään ja seksiin, syntymään ja vanhemmuuteen. Oppi jälleensyntymästä… tulee olemaan yksi avaintekijöistä uuden maailman uskonnossa. (45)

 

Jos sitten ajatellaan tämän opetuksen sisältöä, on se varmasti yhtä vahingollinen kuin edelliset asiatkin. Intiassa tätä oppia sekä lehmien palvontaa pyhinä eläiminä – niihin ei saa koskea eikä niitä saa hyödyntää – on opetettu jo vuosisatojen ajan, ja juuri se lienee suurin syy tämän kauniin maan ongelmiin ja kurjuuteen. Humanoidien oma uskonto (sekä meedioiden ja Alice Baileyn kirjan opetus), joka tosiasiassa on hindulaisuutta, on siellä aiheuttanut käytännössä vain vahinkoa ja kurjuutta, ei hyvää oloa. Sen muita oppeja ovat sellaiset asiat kuin: kaikki tiet vievät perille, ihmisen jumaluus ja ettei ole eroa hyvän ja pahan välillä. Rabi Maharaj, hinduguru, joka itsekin oli saman opin lumoissa, kirjoittaa asiasta:

 

”Sydämeeni koski, kun katsoin Intian kärsiviä kansanjoukkoja. Ihmettelin, miksi länsimaiden ihmiset etsivät hengellistä tietoa Intiasta. Kokemuksesta tiesin, että hinduismi, sen fatalistinen usko karmaan, reinkarnaatioon ja vääriin jumaliin, oli Intian ongelmien perimmäinen syy. Oli länsimaisten ihmisten sokeutta kääntyä etsimään valaistusta idän mystiikasta! Siinä ei ollut muuta kuin pimeyttä, ja Intian ahdinko todisti selvääkin selvemmin, miten syvää tämä pimeys oli. Semmoinen valtava petos saattoi olla peräisin vain siitä samasta pirullisen älykkäästä lähteestä, joka myös ajaa miljoonat ihmiset tuhoamaan itsensä huumeiden näennäisparatiisin takia.” (46)